Mitä ovat vuotoreleet ja vuotosuojakatkaisijat?
Virransyöttölinjan virran hitaista tai äkillisistä muutoksista riippumatta vuotorele laukeaa, kun vuotovirta saavuttaa nimellistoiminta-arvon ja pysyy olemassa. Viiveen jälkeen, jos vuoto havaitaan uudelleen, sen pitäisi laukea uudelleen ja pysyä lukittuna, jotta todellinen automaattinen jälleenkytkentä tapahtuu. Tällöin käyttäjä voi säätää nimellisvuototoiminta-arvon asetuksia eri paikoissa olevan virtalähteen vuotovirran mukaan, ja herkkyys voidaan asettaa 2–3 vaihteelle kuivana ja sateisena vuodenaikana. Jälleenkytkentäviiveaika voi olla noin 30 sekuntia ottaen huomioon toiminnan vakauden ja luotettavuuden sekä vuotosuojaustoiminnon.
Kun virtalähteen vuotovirta saavuttaa nimellistoiminta-arvon ja vuotosuoja laukeaa, jos vuotovirta on pienempi kuin nimellisarvo tai jopa katoaa viiveajan sisällä, vuotovirtapiirin suojan tulisi automaattisesti sulkeutua uudelleen ja ylläpitää normaalia toimintaa tehokkaan toiminnan varmistamiseksi ja häiriöiden välttämiseksi, parantaen virtalähteen jatkuvuutta ja vakautta.
Vaikutusaikavuotoreletulisi pidentää asianmukaisesti, jotta vältetään sähkölaitteiden välittömän päälle- ja poiskytkennän aiheuttamat häiriöt virransyöttölinjassa, ja ottaa huomioon koordinointi porrastetun suojauksen ja kotitalouspään vuotoreleen kanssa ylijännitesuojauksen välttämiseksi. Käyttäjät voivat valita tuotteita samalta valmistajalta ja pyytää valmistajaa hoitamaan porrastetun suojauksen koordinoinnin tehtaalta lähtiessään, mikä ratkaisee käytön aikaiset huolet.
Vuotosuoja koostuu nollavirtamuuntajasta (anturiosa), toiminnan ohjaimesta (ohjausosa) ja sähkömagneettisesta laukaisulaitteesta (toiminta- ja toteutusosa). Kaikki suojatun pääpiirin vaiheet ja nollajohtimet kulkevat nollavirtamuuntajan rautasydämen läpi muodostaen nollavirtamuuntajan ensiöpuolen. Kirchhoffin virtalain mukaan mihin tahansa solmuun tuleva virta on aina yhtä suuri kuin tästä solmusta lähtevä virta, eli mihin tahansa solmuun tulevan virran vektorisumma on nolla milloin tahansa.
Nollavirtamuuntajan toimintaperiaatteena on tunnistaa, onko ensiöpuolen hetkellisen virran vektorisumma nolla. Kun suojatussa piirissä esiintyy eristysvika ja kuormapuolella on vuotovirta maahan, eli nollavirtamuuntajan vektorisumma ei ole nolla, nollavirtamuuntajan toisiokäämiin syntyy indusoitu jännite. Kun käyttöohjain on käsitellyt signaalin ja vuotovirta saavuttaa asetetun toiminta-arvon, tyristori kytkee sähkömagneettisen laukaisulaitteen virransyötön päälle, jolloin katkaisija laukeaa ja toimii vuotosuojana. Vuotokatkaisijan toimintaperiaatteen mukaan se ei voi samanaikaisesti suojata kaksivaiheiselta kosketussähköiskulta.
Mitä eroa on vuotoreleellä ja vuotosuojakytkimellä?
Vuotovirtasuojakytkin katkaisee virtapiirin, kun virta on liian suuri. Se on yhdistetty kontaktoriin ja sen kuormitus on hyvin pieni, lähes kaikki milliampeereissa. Sitä käytetään yleensä piireissä, jotka yhdistävät nollan ja maan. Vuotorele puolestaan tuottaa sähkömagneettisen voiman, kun virta kulkee kelan läpi, mikä vetää puoleensa koskettimessa olevaa rautakappaletta tehden siitä johtavan. Molemmat katkaisevat virransyötön.
Vuotorele
Se voi suorittaa vaiheen ja jännitteen tunnistustoimintoja. Se koostuu yleensä vuotoreleen rungosta ja nollamuuntajasta. Havaittu johdin tulee koota nippuun ja johtaa nollamuuntajan läpi. Nollamuuntajan johdin tulee kytkeä releen runkoon. Sen etuna on, että sillä voidaan asettaa ja muuttaa vuotosuojausta (valitsimilla). Laukaisuohjelma voidaan asettaa joustavasti, ja sillä on useita toimintoja.
Vuotovirtasuojakytkin
Katkaisija, jossa on vuotosuojaustoiminto, nollakomponenttimuuntaja ja integroitu katkaisulaite. Sen etuna on yksinkertainen käyttö ja se voidaan yhdistää ylikuormitus- ja oikosulkukuorman eristykseen jne. Haittapuolena on heikko ohjattavuus (vuodon automaattinen segmentointi). Sitä käytetään laajalti erilaisissa tilanteissa, joissa on estettävä sähköiskut.
Lyhyesti sanottuna molemmat suojalaitteet tarjoavat vuotosuojauksen, eikä niiden periaatteissa ja toiminnoissa ole olennaisia eroja. Tärkein ero on rakenteessa, asennuksessa, käytössä ja sovellustilanteessa.
Julkaisuaika: 28.4.2025